Sambiassa eletään tällä hetkellä suruaikaa. Maan presidentti kuoli 19.8. ja maahan julistettiin välittömästi suruaika. Se kestää kolme viikkoa. Presidentin ruumis tuotiin viime viikonloppuna Pariisista Sambiaan ja sitä on kierrätetty ympäri maata, jotta ihmiset voivat hyvästellä presidentin. Nyt ruumis on jo Lusakassa ja hautajaiset pidetään ensi viikon keskiviikkona, 3.9. Presidentin kuolema oli tietenkin todella surullinen uutinen, vaikka se ei täytenä yllätyksenä tullutkaan. Presidentti oli saanut halvauksen kesäkuun lopussa mutta hänen tilansa oli parantumaan päin. Tila kuitenkin heikkeni äkillisesti syyskuun puolivälissä, mikä johti presidentin kuolemaan.
Presidentin kuolema on tietenkin aiheuttanut murheen lisäksi myös lisätyötä lähetystössä. Suurin vaikutus minun työhöni on presidentin hautajaispäivän valinnalla. Olen Sambiaan saapumisestani asti järjestellyt kauppa- ja yrityskumppanuustapahtumaa, joka oli tarkoitus pitää 3.9. Presidentin hautajaisten vuoksi tapahtuma piti tietenkin siirtää ja suunniteltu suurlähettilään vastaanotto perua. Suruaikana työn teko on sallittua mutta viihde ei. Sain merkittävän sumplinnan jälkeen siirrettyä tapahtumaamme kahdella päivällä eteenpäin, mutta tapahtumasta karsiutui väistämättä joitain osallistujia ja ohjelmaa. Toisaalta, suuria tapahtumia järjestellessä tulee aina viime hetken muutoksia ja niiden kanssa pitää vain tulla toimeen. Monet hyödylliset kontaktit pääsevät yhä muutoksista huolimatta osallistumaan tilaisuuteen.
Yksin en tietenkään ole joutunut tapahtumaa järjestämään. Zambian Development Agency ja Global Compact ovat olleet yhteydessä sambialaisiin ja Finnpartnership ja Finpro ovat olleet merkittävällä tavalla mukana suomalaisten osallistujien houkuttelemisessa. Myös ruotsalaiset ovat mukana tilaisuudessa. Paljon työtä minulla on kuitenkin ollut. Tilaisuuden painopisteinä ovat maataloustuotteet ja uusiutuva energia. Kaikkien toiveena oli saada paikalle reilun kaupan asiantuntija, jollainen sitten Reilun kaupan edistämisyhdistyksen avulla löytyikin Sambiasta. Uusiutuvan energian asiantuntija tulee Suomesta ja hän kertoo esityksessään mm. miten maatalousjätteitä voidaan käyttää hyödyksi. Lisäksi paikalla on muutama suomalainen yritys ja sambialaisia ja malawilaisia yrityksiä ja maanviljelijöitä. Paikalla on myös elokuun alussa järjestetyillä maatalousmessuilla hankkimiani kontakteja (omakehu: hyvä minä!). Toivottavasti tilaisuus onnistuu ja ainakin muutama uusi sambialainen / malawilainen tuote löytää tiensä suomalaisten ruokapöytiin. Mainos: Niitä pitää sitten ostaa!
Kauppa- ja yrityskumppanuustapahtuman järjestelyn lisäksi olen mm. hallinnoinut viittä kauppaan ja kulttuuriin liittyvää kehitysyhteistyöhankettani. Olen mm. käynyt neljässä hankkeessa monitorointikäynnillä. Lähetystö tukee esimerkiksi vammaisten tulonhankintaa, heidän työllistymismahdollisuutensa kun ovat hyvin heikot. Oheisella farmilla työskentelee vammaisia, jotka saavat tuloja kanalasta, sikalasta ja puutarhasta.
Hyvin erilaisella hankkeella puolestaan tuetaan geologian ja kaivosalan laitoksia Sambian yliopistolla. Geologian tutkimuskeskus on hankkeessa mukana. Käydessämme tutustumassa hankkeeseen pääsin käymään myös kivimuseossa ja ohessa poseeraan malakiitin kanssa. Se on kuparin sivutuote ja olen muuten ostanut täältä malakiittikorutkin.
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteyshenkilön ominaisuudessa kävin myös tutustumassa Madimban compoundiin, jolle suomalaisen Huussi ry:n tuella rakennetaan kuivakäymälöitä. Perinteisesti "vessat" ovat kuoppia maassa, ja koska Lusakassa pohjavesi on hyvin korkealla ihmisten jätökset pilaavat sen. Seurauksena on mm. koleraa, johon muutama vuosi takaperin kuoli Lusakassa 6000 ihmistä.
Muun lisäksi olen organisoinut Philomela-kuoron vierailua Zambian Vocal Collection -yhtyeen vieraaksi. Zambian Vocal Collection on alunperin sambialaisista orpopojista muodostettu a cappella -yhtye ja sittemmin nämä salskeat nuoret miehet ovat konsertoineet mm. Suomen itsenäisyyspäiväjuhlilla. Edeltäjäni on opettanut heille muutamia suomalaisia lauluja ja minun on tarkoitus jatkaa tätä ja myös esiintyä juhlilla heidän kanssaan. Yhtye harjoittelee oheisessa koulussa, ja tietenkin meidät valtasi into palata pulpetteihin.
Olen myös käynyt tutustumassa Lusakan parlamenttitaloon, tämä tosin tapahtui vapaa-ajalla.
Ei niin paljon työtä, ettei huviakin. Sambialainen sihteerimme kutsui minut taannoin veljensä tulevan vaimon keittiöjuhliin. Kitchen party on sambialainen vastine morsiamen polttareille. Sinne tuodaan lahjaksi astioita yms. keittiötavaraa. Kaikkien tulee kertoa morsiamelle keittiötavaroiden käyttötarkoitus ja tanssia hänelle. Parhaat tanssijat saivat nshima-kauhan (nshima = maissipuuro, Sambian yleisin ja köyhien osalta lisukkeineen ainoa ruoka), ja olin heidän joukossaan! Tanssilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä lantion vatkaamista, minkä on tarkoitus olla morsiamelle opettavaista.
No niin, hyvät lukijani. Saahan tämä päivitys teidät uskomaan, että ihan oikeasti puurran täällä melkoisella luterilaisella työmoraalilla? Toisaalta, kun kerran tänne asti tulee töitä tekemään, on hienoa, että työtä on riittävästi ja se on mielenkiintoista. Ja nyt kun olen saanut teidän uskomaan, että työtä täällä tehdään onkin paikallaan kertoa, että jään ensi viikon jälkeen kahden viikon lomalle. Luvassa Viktorian putoukset (jälleen kerran), Choben safari (tällä kertaa yö teltassa) ja Sansibar! Palaan toimistoon jälleen 22.9. ja voipi olla, että en sitä ennen ehdi päivittämään blogiani. Kertokaahan, jos haluatte kuulla enemmän arjesta ja vähemmän hurvituksista - sekin on järjestettävissä.