keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Elukoita ja elokuvia – ja rutkasti töitä

Niinhän siinä nyt kävi, että viime viikolla repsahdin blogin päivitystahdista enkä kirjoittanut mitään. Pahoittelen asiaa lukijoilleni ja pyrin parantamaan tapani. Samassa yhteydessä haluan kiittää kaikkia kommentoijia. Blogin kirjoittaminen on paljon mukavampaa kun tietää varmasti, että joku sitä seuraakin. Ja kommenttejanne on kiva lukea! :)

Nyt sitten kootut selitykset surkealle päivitystahdille. Syitä on kolme: työ, työ ja työ. Tai no, ehkä se ei ole ainut syy mutta kiirettä on töissä tosiaan pitänyt. Kaikki asiat vain tuntuvat vaativan toimenpiteitä yhtä aikaa. Viime viikolla Lusakassa oli myös brittilähtöinen investointikonferenssi Euromoney Zambia (eikö olekin hassu nimi, britithän eivät edes käytä euroa). Tämä oli ensimmäinen Euromoney-investointikonferenssi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Etelä-Afrikan ulkopuolella. Sambia on siis selvästi mahdollisuuksien maa. Tämä pätee myös turismiin: ”Sambiassa safarilla on näköpiirissä yksi safariauto ja kolme leijonaa kun muualla on kolme safariautoa ja yksi leijona”, kuten Sambian turismiministeri asian kiteytti.

Turismista puheen ollen kävimme kämppiksen kanssa reilu viikko sitten Munda Wangan eläinten turvapaikassa ja kasvitieteellisessä puutarhassa. Eläimet ovat kuulemma olleet orpoja tai haavoittuneita. Ainakin niillä oli ihan tilavat aitaukset. Olimme paikalla ruokinta-aikaan, joten pääsimme näkemään elukoita suhteellisen hyvin. Oheisessa kuvassa on villisika, joka halusi tehdä lähempää tuttavuutta.
Elukoita enemmän minua viehätti kuitenkin kasvitieteellinen puutarha. Se oli todella idyllinen, ja jotkut olivatkin ottaneet piknikkamat mukaan. Tässä on kämppikseni Mia idyllin keskellä.

Minä tietysti innostuin eniten sukkulenttiosastosta. Mia otti kuvan minusta kuvaamassa mehikasveja, häntä taisi intoni niihin hieman huvittaa.



Muutoin vapaa-ajalla olen käynyt jo kolme kertaa elokuvissa. Miesten nenäliinat toimivat korvatulppina varsin hyvin, volyymit ovat leffateatterissa tosiaan melkoiset. Trailereiden aikana minua tosin alkoi kauheasti naurattaa kun ajattelin, että tässä sitä nyt istutaan miesten nenäliinat korvissa.

5 kommenttia:

kake kirjoitti...

Vihdoinkin:) Olen käynyt täällä kurkkimassa jo monta kertaa ja ihmetellyt, kun ei mitään kuulu. Voi hyvin, huolimatta niistä vähemmänkin mieluisista uusista (eläin)tuttavuuksista! Näkemisiin:)

-Kaisu

P.S. Kiitos muuten kortista!

Veera kirjoitti...

Moi!
Minäkin käyn tätä sun blogia aina välillä kurkkimassa, kun töiltäni ehdin. Nyt tämä uusi päivitys olikin oikein mieluisa ylläri, se piristi tylsää sairaslomapäivääni:)
Oon tosiaan kotona ja flunssassa, ja kuolen tylsyyteen;)

Tosi hienon näköinen kasvitieteellinen puutarha siellä!
Ja työt kuulostaa mielenkiintoisilta, ja haastavilta. Mulla menis tollasten asioiden kanssa varmaan ihan sormi suuhun... Mutta tätä alaahan sä olet opiskellutkin, eikä varmasti ole mennyt hukkaan!
Hyvää juhannusta!

-Veera

Anonyymi kirjoitti...

Hei Melissa, ja hauskaa juhannusta sinne päiväntasaajan väärälle puolelle!

Olipa mielenkiintoinen entry, minäkin aina vierailen ulkomailla kasvitieteellisissä puutarhoissa. Niistä saa aina ihan hirveästi irti! Kauniita, suuria puistoja ja mielenkiintoisia kasveja. Onko siellä Sambiassa orkideoja? Minä aina juutun orkideakasvihuoneeseen, en niinkään noiden mehikasvien ääreen (vaikka ymmärränkin viehätyksesi).

Olen lähdössä Wieniin töihin kolmeksi viikoksi, joten minunkin säälittävään päiväkirjaani saattaa ilmestyä merkintöjä (ei lupauksia!). Joka tapauksessa aion jatkossakin seurailla tätä päiväkirjaa. Pidä huoli itsestäsi, ja ollaan jatkossakin yhteyksissä.

Minä (ja Antti kans) kiitetään kortista, olipa hieno :)

Terveisin Aura

Mel kirjoitti...

Kiitos taas kommenteista. En tiedä, onko orkideoja - ei niitä ainakaan kasvitieteellisessä puutarhassa näkynyt.

Toivottavasti kaikilla oli kiva juhannus! :)

Sika Sepponen kirjoitti...

Villisian kuva ilahdutti minua suuresti. Possut ovat aina lähellä sydäntäni.