Viktorian putouksilla

Lomamatkamme alkoi ”perinteikkäästi” Livingstonen reissulla. Livingstone on yksi mielipaikoistani täällä ja olen lähdössä sinne taas huomenna - tällä kertaa työmatkalle. Livingstonen hyvinä puolina mainittakoon, että siellä on vettä (Viktorian putoukset ja Sambesi-joki), näihin liittyviä aktiviteetteja ja muutama hauska ravintola. Viime reissulla tuli syötyä mm. mopani-matoja. Aiemmin syömäni madot olivat olleet ihan kuivakoita ja maistuneet käristetyille ranskiksille mutta nämäpä olivat yhtä aikaa rapsakoita ja mehukkaita ja ne oli paistettu öljyn ja sipulin kera, nam!

Putoukset olivat vuodenajan mukana muuttuneet sitten viime näkemän.


Vettä oli nyt vähemmän mutta sepä mahdollisti mahdottomalta kuulostavan: putouksissa uimisen! Käytyämme pällistelemässä putouksia matkasimme Livingstone-saareen putousten reunalla ja lähdimme sieltä oppaan kanssa uimaan kohti Devil’s Poolia, joka niin ikään on ihan putousten reunalla. Altaaseen hypätessä piti tähdätä keskelle, ettei joudu liian voimakkaaseen virtaan tai osu kiviin.



Meille ei kuitenkaan riittänyt Devil’s Pool vaan halusimme myös kokeilla enkelten lentoa (Flight of the Angels). Niinpä menimme lentelemään ultrakevyillä putousten ylle. Maisemat olivat upeat ja vapauden tunne huikea.



Eikä tässä vielä kaikki. Meitä molempia kiehtoi ei-kenenkään-maalle rakennettu silta ja sen rakenteet (vaikka sillan piti muka kiinnostaa vain insinöörejä). Siispä menimme tutkimaan siltaa lähempää, eli käppäilemään sillan alusrakenteisiin.


Meille yritettiin kovasti markkinoida myös benji-hyppyä mutta siihen emme sentään ryhtyneet – emmehän me nyt mitään hurjapäitä ole.