Matelijapuistossa

Päätimme viikonloppuna kahden työkaverin, Riikan ja Jaanan, kanssa irrottautua arjesta ja kaupungista ja lähteä katsomaan matelijoita parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Kalimba Reptile Parkiin. Ajomatka puistoon oli melkoista hytkytystä mutta paikka oli ehdottomasti käymisen väärti. Saimme hyvän ja perehtyneen oppaan, Johnin, joka esitteli meille käärmeitä, krokotiileja, kilpikonnan ja kameleontin.

Joihinkin eläimiin sai koskeakin, ja vaikka sinällään en oikein tiedä, mitä mieltä olen eläinten tökkimisestä (kaikki eläimet eivät varmaan pidä siitä) en malttanut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni. Krokotiili on ihan niin kova kuin miltä se näyttääkin (erityisesti täysikasvuinen yksilö, pennut ovat hieman pehmeämpiä), samoin kilpikonna. Pieni käärme on ihanan sileä, isossa käärmeessä suomut tuntuvat jo. Suosikkini oli kuitenkin kameleontti, joka suorastaan tuntui tykkäävän minusta ja laukustani.

Ihailtuamme matelijoita, jotka kaikki ainakin turvallisen välimatkan päästä olivat joko kauniita tai söpöjä, söimme matkaoppaassakin mainostetut krokotiilipurilaiset. Ne olivat yllättävän hyviä, parempia kuin joskus aiemmin maistamani krokotiili. Täällä sisämaassa ei ole erityisen hyvin tarjolla tuoreita meren herkkuja, joten kaipa siksi krokotiilikin alkaa maistumaan. Ja jos joku nyt kauhistelee krokotiilin syömistä, niin krokotiilikin kyllä söisi ihmisen, jos sillä olisi tilaisuus.

Mukavan matelijapäivän päätteeksi pääsimme vielä saunaan ja uimaan. Kaikin puolin onnistunut lauantaipäivä siis.